ME: De masovaa... mee nei go tubuna Hasuko.

HL: Dogu ingoo go Hasuko Leonard. 

ME: Leonard 

HL: Koe e hai laa au gi basa adu? 

ME: Tala mai donu e dee hilihili de ni aha aau e lodo e tala mai. 

HL: Denaa, ou. Denaa dogu ngadau ne haanau ai, manava se llau mada haa. Gai au ga madua age nei. Gai goi hai ai huu de hebagi… Au ne adamaia nei loo de loomai denga monilele, ga tili denga bagudanga laa dai de henua, ma laa lodo vai i lote husi… momme donu iai nei gu deai donu laa- 

ME: Lodo vai laa go dua tuudanga i gaogao o dau hale laa? 

HL: Ou, ou. Lodo mee muimui laa i aagina naa donu denga duulanga, denga haonga bagudanga. Koe gidee laa saaele- 

ME: De ngadau maa e hia delaa? 

HL: Dagu hai mada haa maa... de haa maa dolu maa… 

ME: Lima, de haa maa dolu, oh. 

HL: Dagu kumi age... go ai hogi e iloo-

ME: Gau spana, ee? 

HL: Gai au se gauligi donu i de masovaa laa, gai ni mee donu huu ni aagu e… e manadua age. Go de masovaa huu o de gau sapaana deenei.

ME: Goodou ni gauligi suguulu i de masovaa nei? 

HL: Mi aha ni gauligi? Tigi ai donu suguulu. Au… au tigi de masovaa laa, masovaa... masovaa sapaana laa. Gu dee ai donu se suguulu masovaa o de hebagi, deai donu suguulu e hai. 

ME: Gai de monilele i dai tuudanga laa, deehee donu daalanga? 

HL: De monilele laa ne ngolo mai donu huu de monilele laa. Ga humai ga hano ga hai mee ngolo kainigee donu ga hano saaele ai laa de ?? tai dee manadua danuaa hogi. Gai go de masovaa ne… de gau laa ne hai bolo go de moni laa gu doo iho, gu doo gi lote lodo. Gai monilele laa, go de kaini monilele sapaana. Gilaadeu e hai bolo e dahi, dahi donu huu dangada i lote monilele laa. De moni laa se moni e hano e hagamagau ange gi honga denga diimaa. 

ME: De mee e hai ange laa bolo go de kamikaze be go de aha deelaa? 

HL: Dee iloo. 

ME: Oh, muna sapaana, suicidal plane. 

HL: Bolo tangada laa, de monilele laa se humai laa donu e tilo denga diimaa. Daane hebagi laa mee bei denga maanua laa. Ia ga hano ga hagadoo iho, ga doo iho gi honga de moni laa ga duuduu ai de moni laa, ga i aha, gai i vela deelaa tuulangi o taane laa gai ia ga- 

ME: Ne moouli taane laa? 

HL: Moouli? 

ME: Ne hai deehee taane laa? 

HL: Denga daane ga hulo donu i de masovaa moolau ga ssulu, hulo ga ssulu… ssulu age. Haia tama naa gi velosia de baabaa de mee laa gi tua. Deenaa. 

ME: Kaba ee? 

HL: E velo dugu ma… ah. Ga sulu, ga sulu ga dada age. Dee iloo be deehee e delaadeu hai ne dada age ai taane laa, dada age ga gaavage. Gaavage gi... Ga lava taane laa ga noho i honga de henua, ga hano ga hai dono mee be se damaa hale maasei i honga de uaava, ma hano kilaa ma e hai dono hale ga noho ai. Gai ga loomai naa denga monilele, gai ia ga ga hano ga sisi, sisi i honga de gelegele e hai de laangi nei bolo se moni dono henua ee? Moni sapaana. Ga lava ga de gau abasasa gu gidee bolo dahi dangada e noho ai i de henua nei. Deelaa muli mai laa ga loomai ai ga tili bagudanga i mate uaava. 

ME: Go abasasa ne tili bagudanga i mate uaava. 

HL: Mate uaava. Gai tee ai donu mee ne beaha. Tili donu huu denga bagudanga laa gai tee ulu hogi de hale o taane laa, gu lava gu hulo. Aa muli mai angeange laa ga loomai ai nei ga hulo ga dili bagudanga laa, laa lodovai saaele. Tili bagudanga lodovai deai donu hogi dangada ne maakau be ne aha delaa donu huu go de maoha lote lodovai laa ga, deai donu daagoli…mee laa se momme gaimee ni o dangada... iai denga daagoli e gaimee ai dangada. 

ME: Dua lodovai laa.

HL: Uuu de momme gu muimui laa iainei see lodo bela delaa. Ga lava muli mai laa gu makau gu deai donu daagoli.

ME: Poison.

HL: Oo... dagu hai donu huu. Dee maua gu hanage hogi de lausedi i ono lodo, denga vai i lodo bagudanga laa gu ni lausedi. De maua gi ssomo ai denga daagoli. Deelaa tulagi. 

ME: Gai taane laa ne hai beehee? 

HL: Gai taane laa ne, taane laa ne humai donu dahi moni hogi…. dahi masovaa humai donu dahi moni...

ME: Moni sapaana?

HL: Moni sapaana ga… ga aha, ga doga. Kaini moni e doga i lausedi ga hanage, ga hagauda taane laa. Aa de gau Nukuoro alodahi hulo nei loo gi ssugele i dai hale o Litese maa naa donu o de moni laa ne hanage ai. Taane laa ga hano ga ulu gi lote monilele laa, gilaadeu i lote monilele laa ga malanga aa ga velo age loo de lima ga hagaboo ai. Gai… taane laa nogo noho i hale o ai… i hale o- o ai… o- Madalama ma iainei laa. 

ME: Ma Pilibi maa laa.

HL: E noho i de hale o dahi daane e iloo ia muna sapaana. Taane laa se dama nogo suguulu, suguulu sapaana. Kilaa o taane laa nogo noho ai ga hano ai nei. De ingoo o taane laa go Yoshita. 

ME: Yoska taane sapaana laa? 

HL: Yoshita, taane sapaana laa. Tama daane laa. Dee iloo ai naa be gu magau ai naa iai nei be tigi ai.

ME: The last time koe ne gidee ai?

HL: Deenaa ai gu hano ai loo ia. 

ME: Gai denga baasanga o de henua iainei gu ssui nei mai i mua be tigi ai? De hai a dangada e pasa ai?

HL: Gu sui donu. 

ME: Gu sui donu. Ni aha gu sui nei? 

HL: Gu pasa. Ga lava, ga- de muna nei bolo, “Go hee oou ne humai ai naa?” Gai gilaadeu e hai bolo, “Koe ne humai naa i hee?” Llui. E- 

ME: Dehee de muna heohi? 

HL: Go hee oou ne humai ai?

ME: Gai iainei, koe ne humai naa i hee. De muna hoou.

HL: Oou… de muna hoou nei se muna Pohnpei. E hagadonu gilaadeu gu pasa i muna denga muna Pohnpei hagadonu ange gi denga muna Nukuoro. Hagaheohi ange gi denga muna Nukuoro. Koe gu donu ange laa. “Koe ne humai naa i hee?” “Go hee oou ne humai ai naa?” ... “Koe go ai?” Gai hanu mee naa huu, gai gilaadeu ga hai bolo, “Go ai koe?” 

ME: Okay, de muna heohi “koe go ai”. 

HL: Mm, “koe go ai”. 

ME: De muna iainei “go ai koe”. 

HL: Dahi mee, “au go ai?” “Au go ai”. E dee “koe go ai”. Dehe goi dahi muna hogi aagu e hagallongo ange gilaadeu e pasa ai e kaini gee, au e dee donu ange… e dee donu ange e pasa hogi. 

ME: Koe e iloo laa bolo e dee heohi gai gilaadeu e usi.

HL: Oou.

ME: Gai go ai aau e adamaia, doo masaova, deehee tangada hugadoo hagaodia mai dau adamaia? Go ai olaadeu ingoo?

HL: Aa go dogu…tangada adamaia… taane madua nei aagu adamai….go dogu dubuna, dubuna- 

ME: Go ai dono ingoo? 

HL: I tee huabodu, go Bensimani.

ME: Bensimani.

HL: Bensimani taane nei e pala luu vae, dee maua i seesee. Masaova laa taane nei e dee maua i seesee gai e hanu dama e nnoho i ono daha, e dogo dolu ogu daina, e dahi dama a dahi daina o dono bodu.

ME:  Go ai oo daina laa?

HL: Go Pilibi ma Hibele ma Bomagalana.

ME: Bomagalana.

HL: Dahi haahine maa e lua daane. Gilaadeu e nnoho i too taane madua nei i de masova o de hebagi. Masaova naa o denga monilele e loomai ai laa, gai gilaadeu ga kave taane laa gi honga de hada, hada donu laanui laa luu ono hagasii-  koe ga duu age naa i masatuga denga kaini dama vaaligi naa, ga tuu age naa e hedae ange, hedae ange gi denga hagasii laa…kona i de maolunga... kona loo. Gai gilaadeu ga hagauda ange  taane laa gi honga de, de hada laa ga hagadige ai laa honga de haiava o tuudanga laa gi dua, hulo e hagammuni taane laa i de gilaadeu e hulo mmuni i de monilele, laa lodo mee muimui, laa lodogulu i dua. Kona i de hagaaloha o taane laa ma denga dama nei. Gai hiidinga e dee ai donu hogi ana dama, taane madua. 

ME: De moou o doo dubuna go Bensimani naa, e hanu angeange ono moou saaele aau e manadua?

HL: Deai donu. Gai dee iloo donu be go deenei donu huu dagu dangada e iloo. 

ME: Gai denga hainga gai iainei gu sui nei de hai e hai ai be hai donu huu bei de hai mai i mua laa?

HL: Deai duulagi be... au au tigi iloo gai gu lagolago hagadaaganga ai hoou donu huu a dangada ne hai ange bei kaini beni gahudi laa. Gilaadeu ga hai hanu kaini gai ga solo ga boaele i lodo vai solo ga saabini i lodo lahudi ga booaele i lodo vai, gu buni gai donu huu ne hagahale age i de masaova nei. Gai i mua laa go de huaahuu, huaahuu ma ssolo… ssolo ma aha…..haigaibie.

ME: Haigaibie e hai i de bie ee? 

HL: De bie oou. De bie i mua laa e mmala, e danuaa gai iainei gu mmala gilaadeu gu solo ma gu nonu denga staisi ga hai ai denga gai.

ME: Go staisi o de bie laa alaadeu e use iainei i mua laa deai donu hagaibie.

HL: Ou. Hagaibie ma de loigulu, hai denga gulu. Koe e gidee laa denga gulu goolee laa? Hai ai de loigulu vaivai maimai.  

ME: Dehee dee mee naa go de mee hai laa ga kumi ange de gaadinga? 

HL: Kumi ange de… oou salu laa denga gulu ga hao ange gi lotahi laulau ga dugu ange de lahudi ga hao ange ai denga gulu laa ga kumi ange denga lolo ga dao. Se loigulu de loigulu deelaa. Aanei denga gai madagidagi aagu e manadua age huaahuu ma ssolo made loigulu made haigaibie.

ME: Gai hegau beehee a de gau i mua e hai laa? 

HL: Ni aha? 

ME: Hegau beehee… dehee de hai olaadeu e moouli go de kaini, de gau i taadeu henua? 

HL: De gau madagidagi. Aa de madagidagi loo i madagidagi e deai donu ai e gilaadeu e dao alaadeu gai i lodo laulau launui, llanga denga laulau ga hao alaadeu mee bei mee hagalolo laa… aagu e hai adu nei, gaange denga laumanu e dee vela ai laa denga lodo gi lodo ga haaligi ai de laulau laa ga lava ga hao ange ai denga gai ga kumi ange lolo ga dao ni.. ni..ni aha …ni ni aha… ni laulau….ni launui e hai ai alaadeu mee be ni anibada laa ga gai. Gai … gu vela. 

ME: Gai e dahi aau kai e manadua, kai i mua, kai…kai o taadeu henua?

HL: Uuu kai… kai... llanea de budungaa kai hadu muna.

ME: Oo ni kai hadu … gai e dahi aau kai… be koe mandua age se kai mai mua laa be koe tai mee ab.. mee abo laa. 

HL: E dahi agu kai e tai manadua age, se kai e dago be mee abo go hiidinga iainei e dakodo donu ono mee, momme iai laa de mee laa. Koe e manadua laa dahi kai ni o Tuudebaabaa?

ME: Tuudebaabaa, ou.  

HL: Mee nei. Koe manadua e dahi vaigeli i oodou hale, e baa age laa donu huu?

ME: Ni o ai donu kilaa iai laa de vaigeli, go ai nogo nnoho ai? 

HL: Go oo maadua. Adonis ma Otto.

ME: Adonis ma Otto.

HL: Gai de- gai koe e lodo e hagallongo taalanga o Tuudebaabaa. 

ME: Ou, taalanga.

HL: Se aha de hakadanga huu, hakadanga donu talanga nei. Gai denga… hanu gauligi, budungaa gauligi e gaugau i dai Tuudanga. Tuudanga, koe e iloo naa Tuudanga. Gaugau saaele. Dahi gauligi ga galo adu laa gi lote lodo i dai, gai dahi baabaa e dahea, dahea ange laa dai. Gai tama laa ga hai, e laa gu manuia loo au i dogu baabaa. Gai de gauligi laa ga kalo adu hugadoo gu gidee de baabaa laa gilaadeu alodahi ga odi i de kau, bolo go de baabaa kage, kage ange gi honga de baabaa laa, gai de baabaa laa ga dahea dagodo be ga daahea laa dai gi ngaiho. Gai gilaadeu ga kage e lellele, lellele i de baabaa laa gai de baabaa laa e hano huu gi ngaaiho ga hano ..hano de baabaa laa. ga dau age i dai tagahidihidi. Gai tagahidihidi i bidoo ia ngaaihoo loo o de henua aa.. dau age loo de baabaa laa ga hidi age laa, hidi age laa se hine vaivai madumadua donu hai ange goodou loomai loo e agu dama makaalili donu goodou, goodou loomai loo e hulo gidaadeu gi uda gi de hale e sseni ai e hagammabu goodou, sseni ai goodou ga alahage ga looage ai goodou gi oodou gi daho oodou maadua. Denga dama laa ga daudali age, gai ia ga hanage hanage gu dae gi de hale aa… e dahi mee be se boi damaa gauligi hai mee kainige be boi laa bee vaivai dagodo be ai… hano loo goe gi de abaaba o de hale hua ange ai dahi daahili hua ange taahili laa gi de hale abaaba laa gu mahuge mai. Gai de mee aagu e hai adu nei e hai mee boi be vaivai dagodo e hano mae hagamaaua. Gu lava gilaadeu ga ulu, odi i de ulu gi tee hale. Gai de eidu laa ga hua dahi daahili gu pono, pono de abaaba laa. Gai ia gu mmau gu hagamaumau hogi hulo loo gi lote hale. Gai Tuudebaaba ga gaamai denga dama laa ga viivii, kaini e viivii laa denga gauligi, viivii gu seni dahi ga dugu, aa viivii angeange dahi, viivii, viivii alodahi denga dama laa gu sseni, sseni donu ga dugu saaele, gai ia gagu dae mai loo de mee boi nei ga gaamai hogi ga viivii, viivii. Dau looloa donu de viivii ga galo iho laa tama laa e pula age luu galomada. Gai ia ga bole ange, ni aha aau e ala naa e hai seni gi moolau adu gi oo daaina gu sseni gai koe e ala seni gi moolau? Gai ia ga viivii ooo, tama laa gu seni dahi luu galamada, moe dahi luu mada, galomada gai de galomada laa e ala. Tuudebaabaa ga galo iho laa, e dahi luu galomada e seni gai dahi e ala. Gai de eidu laa ga bole, ni aha aana e ala e hai ia gi seni gi moolau? Ga seni mee hadu donu huu mmoe de galamada laa, seni. Gai Tuudebaabaa ga dugu maalie ga sao ga hano ga duuduu mai denga laohudi mee gu mmae laa, popo gu mmae laa ma gu duuduu mai ga haaoli ange ai denga dama laa, gai ia ga hano loo gi de abaaba ga hua ange ai tangitangi taahili gi de abaaba laa gu mahuge aa ga sao ga pono ange ga hua ange hogi taahili aa…hano loo e dada mai taagoli e hai ai dana hagaoda tugi e gai ai denga dama laa. Hano loo Tuudebaaba e dada mai dana daagoli gai… gai…gai de boi nei ga.. haga… hhango ange denga dama laa, hhango ange denga dama laa, ni aha oodou e sseni ai naa goodou alahage gi moolau? De eidu gu hano e dada mai dana daagoli e hai ai de hagaoda tugi e gai ai gidaadeu. Denga dama laa ga aalahage adu laa, gu pono de hale. Denga gauligi laa ga tangi be deehee delaadeu hai e ssao ai gai e pono. Gai ia ga hai ange goodou de hagaloonga goodou de tangi ga hano gi de abaaba ga hua ange taahili gu mahuge.. mahuge de abaaba ga hai ange goodou ssao mai gi moolau. Tama laa ga ssao mai aa gilaadeu alodahi gu ssao gi tua gai ia ga hua ange taahili gu pono. Gai gilaadeu ga saavini gi dai i ssugelegele, ssavini gi dai i sugelegele ga saavini mai laa dai gi hale, loomai saavini de mee boi nei e dahi hogi ana gava. Gilaadeu gu saavini mai loo, saavini mai saavini mai go kilaa alaadeu ne manadua age ai de taa age gi uda. Gilaadeu ga taa age nei gi uda laa. De momme laa, go hee de momme- de vai iai laa de vai hagailiilia? 

ME: De momme o Adonis ma Otto laa.

HL: Gilaadeu ga taage.. e dahi hala, dahi hala e somo i honga de vai laa, i gaogao donu de vai laa. Koe ga hanadu naa ga galo iho gi lote vai laa denga ada o de hala laa e dakodo i lote vai. Denga dama laa ga looadu ga hulo ga kage i lote- i honga de hale laa, de hala... kage age gi ulu de hala laa ga nnoho i honga de laa, denga laa o de hala laa e noho ai. Gai de gava a de boi e humai ma e lele saaele hagadabena de humai e kave denga dama laa. Gai Tuudebaabaa ga humai i lote husi ga hai de hagaoda tugi ga tugi de hagaoda tugi gu lava ga dugu gai ga hano nei loo e hhango e daa mai denga dama laa e gai ai dana hagaoda tugi, hanadu donu ga huge age… hanadu laa e pono danuaa donu huu e hai bolo denga dama laa e sseni ai huu… ga huge adu de abaaba ga galo adu laa denga lahudi laa e dakodo danuaa mai ga ulu adu laa go de lahudi e baa mai ga velo, dana mee velo, mee be se naaivi baa laa velo… dada adu laa, deai donu se dangada haga i alodahi denga mee laa deai donu dangada. Gai gu lili donu Tuudebaabaa gu iloo donu hogi ia bolo go tama e dee sabala laa gi seni. 

ME: Go boi ne gaavena. 

HL: Uu… go ia donu ne iloo be- de hai olaadeu e hulo ai, sao mai ga… pono dono hale ga hano ga hano iho gi dai, hano iho laa gi dai denga dabuvae i honga suugelegele saavini mai gi hale. Gai ia ga daudali mai, daudali mai i denga dabuvae laa, humai ai ga humai humai humai gu dae mai gi de momme e taa age ai laa gi uda, aa, gu daa age hogi gi uda, taa age gi uda… noho humai laa gaogao de vai laa, ga galo iho laa, aalaa hugadoo e nnoho age laa i lote vai, ga haikai nei donu ga hai ange… aanaa goodou, deai ange soodou laangi… go ailaanei odoou. Gai ia ga ssobo ga lele, lele gi lote vai. Ga lele ga llui age tae, sulu... gai ga sula age de hongelegele o de eidu, gai denga dama i ulu de hala laa ga kada donu ga hevaalogi ga kada, gai de eidu ga sulu, sulu laa de biho laa gu baa i de baba i de vai geli laa gai ga hai e dee maua donu gi tolo gi lalo gu dalea ga ea age, ea age laa. Gai denga dama laa gu dee kada. E lua laa be dolu hanonga ne hai ai beelaa gai de hanonga hagaodi gai de boi laa donu ga oo donu ga gadagada gai devaa gidee donu doo honggelegele e Duudebaabaa. Gai ia ga galo age laa denaa loo hogi goodou ga gage, daamada de gage age gai de gava gu daamada i de molimoli e hagauda denga dama laa, hagauda hagauda denga dama laa go de boi hugadoo i ssugi, dono sugi, gai tigi dae age gai de gava gu lele ma denga dama laa gai ga oo… ga hai age i lalo de gava… doolohi de gava ga oo, gi dilia ina ihoo dahi gaigai maagu ai de gava ga hai ange, dehee dau gaigai e lodo ai? Deenaa hugado i ssugi naa go de, go de boi ai de gava, ga luuluu donu huu ssugi- dono sugi gu doo iho de gava doo iho tama, doo iho tama laa. Uu… gilaau ga hulo loo, gilaau hulo nei loo gi tagahidihidi e gai ai de hagaoda tugi a de eidu, hulo gu tae. Gai de boi laa ga hai ange, de kaba, de kaba donu dau gai au i hiidinga au e pilo duudae, kaba donu au e hano naa e honggelegele gu lava gai ga oo mai naa donu huu au, bolo gu lava ogu honggelegele gai koe ga hanadu ai loo, e gai au. Gai de eidu ga hai ange, go gidaau e hulo, go gidaau donu e hulo gai... gai ga hai ange, deai, koe e dee hano koe ga hano naa donu huu gai au gu dee maua ai loo i de hongagelegele. Gai de … gai Tuudebaabaa ga hai ange, hano- gidaau e hulo gai koe koe gidaau ga hulo naa gi kilaa gai koe ga hano gi de baasi laa de manu laa ga honggelegele ai, gai au e noho i de baasi laa, gai au- gai koe ga lava naa oo honggelegele gai koe ga oo mai bolo gu lava loo oo mee gai au ga hanadu. Gai ga hai bolo oou, e heohi, hulo. Tuudebaabaa gu oho i de baasi laa ga ia ga hano gi de baasi laa ga hai tuu dahi sugi launui ga hagaduu ga honggelegele, honggelegele ange honggelegele gu lava. Ga hagaduu ange ssugi de ssugi launui, ssugi launui laa gi lodo honga dono duudae, hagaduu ange gi tuudae laa ga hai ange bolo gu oo mai naa donu huu Tuudebaabaa be gu lava laa oo mee koe ga hai ange tigi ai. Gai ga nohonoho ange naa ia ga oo mai be gu lava oo mee, koe ga hai ange tigi ai gai ga nohonoho ange naa donu huu gai ia ga hai, gu lava naa oo mee be tigi ai ni aha aau gu hai naa huu kona ai naa i de vaivai mmule o mee. Gai koe ga hai ange bolo, gu lava. Gai de gava gu kave tama laa ma gu hano ai. Gai Tuudebaabaa e noho i de baasi laa ma e hagalongo adu ai bolo, gu lava naa oo mee be tigi ai? Gai de mee ssugi launui laa, tigi ai. Aa, nohonoho, gu lava naa o mee be tigi ai? Tigi ai. Gai ga nohonoho ange, ni aha aau gu hai naa huu gu mmule ai naa huu gu lava o mee be tigi ai? Gu lava. Tuudebaabaa ga hanadu laa ga hagadui adu tuudae e dagogo dahi sugi launui, e velo ange gi tuudae laa, gai ia gu vaivai lili donu i de… i tama laa. Gu lava Duudebaabaa teai donu sana gaigai. Gai dee laa dagu mee donu huu e hai ai bolo de mee naa dagodo be se muna abodonu hogi go de vai geli laa, hiidinga de vai laa iainei donu huu ne danu ange ai naa. Dee iloo hogi be gu aha de gau laa gu danu ai laa, gai se vai madagidagi. 

ME: De vai geli laa e laanui donu i mua e tamaa laanui? 

HL: Uuu.

ME: Deehee maa de gelo o de vai geli laa? 

HL: Dagu hai e dee gelo… deelaa donu huu ga lele iho laa Duudebaabaa ga sulu iho donu huu gu baa de biho i de baba. 

ME: Gai de vai laa ni vai, e dee ni lausedi? 

HL: Uuu, dagu vai ni vai donu huu i lote vai laa…se vai danuaa. 

ME: Se duu langa aha donu deelaa mee nogo aha ai, de vai laa?

HL: Tuulanga...

ME: De vai laa. 

HL: I dagodo ai laa de vai laa? Au e dee iloo. Deenei donu huu dagu mee e iloo bolo de vai laa deelaa de vai a Tuudebaabaa. 

ME: E dee ai donu au daalanga e iloo be se vai aha, ee? Aa de abo donu. 

HL: Dagu hai se mee donu ni o de henua madagidagi. Gai e lagolago ange denga kai mee hadu donu huu hakatanga... ni kai, kai hakatanga ni... 

ME: Laa… loo denga kai i mua mee kai hakatanga.

HL: Mee donu e hagailoo ai de hai e hadu muna e daahanga ai denga mee bei denga eidu laa. E dahi donu kai o dahi haahine ma dana dama ma dahi eidu. Mee nei dulagi be se kai mee hadu hogi. Gai… de hine laa e dahi ana dama daane gai e dahi eidu i de henua laa e noho hogi i de bido o de henua ma e gai ai dangada, aa gu gaina dahi dangada, gaina dahi dangada. Gai de hine laa ga maanadu age nei be deehee mee e hai e daa ai nei de eidu nei gi magau, aa ga hai hanu mee de henua laa hanu mee e lebu ai laa tangada gu…  hanu mee e lebu ai laa tangada gu dagodo hulu ange naa huu gu dagodo…de…dagodo de ssianga i de gili o tangada.

ME: Gu maaga. 

HL: Uuu... mee maaga, mee maaga, mee maaga mee ni de gau madagidagi, ga hai denga mee laa ga lebu ga hagassiisisi ai dana dama, hai donu dana dama ga ssisisi luu vae ma de angaanga alodahi momme hagassiisisi, vaivai ssiisisi danuaa donu de mee a tama laa. Ga hagauda nei loo dana dama, hulo laa loo, hulo muuhuu e hagatale ange be maua laa de daa de eidu laa. Gai dangada dulagi be ga kada laa ni aha aana e hano e hai hanadu donu huu gai de eidu laa ga gai aa…hagauda dana dama aama ana hadu. Dee iloo be hia laa ana hadu. Gai gilaau ga gabegabe adu laa dai, gabegabe adu loo laa dai gu dae adu gi de hale, momme o de eidu laa, de eidu laa ga galo iho laa, kona loo dono vaivai vaasuu ai donu i tama laa, gu lodo donu ia gi bei ange- gi bei ange de gili o tama laa gai…ai… ga hano iho loo ga hulo laa gilaau gi hee, se loomai nei e tilo mai goe e dagu dama, ai bolo ni ana tama go de eidu. Au gu langona nei bolo koe e noho i kinei ma e gai adu huu de henua, gai aanei omaau mee e loomai nei donu ma e donu tilo mai goe e hai adu deai donu au mee bei laa e kona donu de hagatoka dangada doo hagadoo ga dangada de noho e gai dangada. Gai de eidu laa gai deehee donu de hai o dogu daina ne bei ai naa bee naa gai au tee bei bee naa gai de hine laa ga haiange gai koe e lodo koe gi bei bee laa oou hano e maua e maua i de hai gai ga hai loo gi ssisisi bei doo daina nei hano…hano loo de eidu. De hine laa ga noho ga dahu de ahi, dahu de ahi ga tili ange denga hadu laa gi lote ahi laa, gu kaa donu denga ahi laa beni…ni…ni.. ni aha…ni… kaa hogi beni ahi laa. Hano humai loo humai baani. De eidu ga humai ga baani, ga hai ange, au ga tili adu naahuu de mee nei gi loto ngudu gai koe aude dagai donu aude ngaluelue saaele, koe hagamoolau donu ga holo. Hano, de eidu humai ga baani. Gai de hine laa ga hai ange, hano, gaadu nei hanga doo ngudu, hanga de ngudu o de eidu gai ia ga tili ange, hano goe gi de eidu gu vaivai vvela donu gai e dee ala ange dono ngalungalue saaele ia kana de ssiisisi huu, baani donu huu ga hagammahi donu ga holo de hadu laa holo dahi, aa. Hano ga gavadu angeange nei, hano de eidu ga hanga de ngudu. De hine laa ga gabi mai, de gabi mai de hadu laa ga tili ange, hano goe gi de eidu vaivai vvela donu, gai ga hagammahi donu ga holo, holo, gai ga hai nei e hidi age e tilo be ia gu ssiisisi, gai de hine laa ga hai ange, deai de hidi age, e dee ngalue donu goe, deenei donu gu damada donu de ssisisi, daamada donu ssisisi luu o vae. Dae age donu de ssisisi nei gi luu o duli, luu o vae, luu o duli gu ssisisi donu ai tili angeange dahi, aa. Ia ga dagi hogi e… e hidi age e… gu vela, gai de hine laa ga hai, dee aude dagai deenei donu ga dae age donu de ssisisi nei gi doo daogubu, dono daogubu i kinei, aa. Gu de ngalue ai loo de eidu gu baange donu gi dono ssisisi. Aa gu gaange ange dahi. Gai de eidu gu bangoa hogi, bangoa donu i- 

ME: Vela. 

HL: De vela, tai haimee magau donu. Aa, tili ange gu holo. Gai de hine laa ga hai ange, galange, gu dae age donu de mee nei gi doo hadahada naa, e momo ange naa donu huu gu odi donu goe i de ssisisi, gai au de ngalue donu. Gai de eidu gu tai de vaa ngalue donu hogi gu bangoa donu tai magau donu. Gai de hine laa ga hai ane, deenei naa donu huu de hanonga, e tili adu ai dau hadu gai koe ga hanonaa donu huu, gu lava donu gu odi donu goe i de ssissisi. Aa, de eidu gu hai donu hogi bolo go muna abo donu, agu bau de laa donu de hadu hagaodi e holo, gai ia ga magau. Tili ange donu huu gai dee iloo be ne holo laa be ne hai mee holo donu huu tee holo saunoa donu gai gu magau donu gu dee vaa ngalue donu. Gu se magau donu de eidu. Ga lava gai… De hine laa gu... dee iloo be ne hai nei beehee de eidu laa, ne dada iho gi dai ga haaula ai.

ME: Gu vela, e?

HL: Lava ga gilaau ma dana dama ga aahe mai loo gi hale ga hai ange, ga hai ange gi dangada bolo, gu magau loo, magau loo taadeu... taadeu dangada e hakoso ina laa goodou. Aa de gau i hale laa gu tuhi hogi de hine laa o de hano e daa deidu laa gi magau. Hano donu huu ga daahanga de eidu laa, denga eidu hadu…denga eidu hadu muna. Se eidu gai e dee iloo donu ia hanu mee danuaa.

ME: Aa de abo donu.

HL: Dahi kai mee hadu ma dahi kai  mee abo donu. 

ME: Gai aahee oo dagodo?

HL: Ogu dagodo...

ME: Deai… koe e mmahi… oo dagodo iainei? Koe e mmahi nei be- 

HL: E mmahi donu.

ME: Koe e maua i de duu ga seesee e gaugau i lausedi?

HL: E dee maua. Deenei dagu mee gu dee maua donu i de hai de hidi age ma de see- hidi age e seesee, de hidi donu e noho gi lunga, dee maua. Gai dogu basa e mmahi, gai dogu angaanga gu baageaa.

ME: Oo, de abodonu loo i oo daha de share denga mee naa.

HL: Gai dogu daalanga donu, dogu dalaanga donu mai i dogu gauligi. 

ME: Doo daalanga.

HL: E looloa, hiidinga au ne- dogu dinana ne saabai au gi daho dahi haahine madua i de bido hagaodi o de henua i muli de agau? Koe e iloo nei muli de agau?

ME: Ou.

HL: Gai au maau e nnoho loo i tuu danga, gai ia ne saabai au, i hiidinga dahi dimaa sapaana e humai e tilo dangada e kave e hagahaihegau i de masaova o de hebagi laa. Gai ia ga saabai au gi daho de hine laa ga dugu, dulagi be gu lodo hogi e hano. Au ga noho ai nei i daho de hine laa ga madua ai.

ME: Go ai de ingoo o de hine naa?

HL: Dogu dinana go Aadeele. 

ME: Aadeele.

HL: Alodahi gilaadeu ne hulo laa i de hegau a de gau sapaana ne loomai laa e hai, hanu gilaadeu ne hulo laa gu maakau. Dogu dinana- 

ME: Hulo donu huu tee aahe mai? 

HL: Dogu dinana ne magau hogi. Oodou dinana go-

ME: Doo dinana go Aadeele naa?

HL: Hulo donu huu ga hai hanu magi i de masaova o de hebagi laa gu maakau.

ME: Gai go hee e kave ai gilaadeu?

HL: Go hee behee?

ME: Go hee e kave ai de gau nei e hai hegau? 

HL: Go hee…? 

ME: Doo dinana maa de gau spana e kave doo dinana maa? 

HL: Kave gi Pohnpei. 

ME: Gi Pohnpei, aaa. 

HL: Kave gi Pohnpei. 

ME: Gai koe… koe e adamaia de masaova nei, koe e gauligi?

HL: Uu... de masaova nei ne tai hagalavalava nei de hebagi, gai au gu madua au gu…deenei au gu adamaia nei. Au ga adamaia age nei au e noho i too de hine laa i de bido laa.

ME: De hine…go ai de hine laa? 

HL: Go Uma. 

ME: Uma? 

HL: Umaisoolaa. Go Luumaisoolaa de ingoo o de hine laa.

ME: Oo Lumaisoolaa. 

HL: Gai dangada e hagaagahi ange donu huu Uma. 

ME: Uma… gai dangada e hagaagahi ange donu huu Uma, de ingoo bodobodo, e?

HL: Dono ingoo donu de henua go Luumaisoolaa. Gu lava gu odi mai de h- de lava de hebagi, hagaahe mai de gau Nukuoro alodahi i Pohnpei laa. Hanu gu maakau, hanu tee loomai.  Manadua age nei au ga hanage de boose laa gai e hanu paa sinsia i gaogao de bae a Bensimani i tuudanga laa, gai au ga savini age nei hogi e tilo, au ga savini age nei gai e lua ogu daina daane- 

ME: Go ai olaau ingoo?

HL: Go Bende ma Demaunisi.

ME: Ok, gilaau ne hulo hogi, gilaau ne ga haihegau i de masaova nei.

HL: Ou, ne loomai loomai hogi hegau i de masaova laa. Gai o- e- e gilaa- dahi gilaau ne oo age nei bolo… bolo... a Noono gu mailele, bolo demaadeu dinana gu magau. Gai gi de au e dee ai donu mee e beaha ai hiidinga au se gauligi, dee iloo donu huu. 

ME: Ne magi benei?

HL: Ne magi.

ME: Magi... Gai mee nei go dua de lava de hebagi… hagaahee mai o de gau Nukuoro i Pohnpei?

HL: Oou, aanaa e soa donu gilaadeu. 

ME: Mee nei go muli de 1945, ee? I muli mai? 

HL: Aa, de mada haa ma haa. De gau abasasa i de masaova denga Navy laa, loomai donu ma olaadeu mee be ni boose looage laa ma e hagasege age laa dua a modu ma e nnoho saaele ai, oha ai denga silasono denga gai alaadeu laa, ga gai saaele ga tili donu huu laa dua maa denga alaadeu gai maa alaadeu mee, aa de gau Nukuoro ga hulo ga gidee ga gaamai, gaamai ga gai saaele. 

ME: Oo, ga hulo laa ga tili donu huu alaadeu goloa saaele?

HL: Oou. 

ME: Gai go hee nogonnoho ai de gau nei, go laa dua modu? 

HL: Ou go laa dua a modu saaele. Ga hagasegesege age olaadeu boose, mee be ni boose llaba laa, ga…  

ME: Hagasege mai la tua, tua, ee? 

HL: Ou. 

ME: Tee ulu iho donu i de ava loomai donu gi tua?

HL: Ou, denga daane hebagi. 

ME: Mee nei go dua de aahe mai laa o de gau Nukuoro i Pohnpei? Dua masaova laa donu.

HL: Oou. Go de- go kaba muhu. 

ME: Go ai ne gaamai de gau Nukuoro i Pohnpei, go de gau sapaana be go de gau absasa?

HL: Go de gau abasasa.

ME: Gau abasasa. U.S., ee? 

HL: De gau sapaana gu nnoho e daa de gau henua gee i Pohnpei ma de gau Pohnpei donu. De masaova laa bolo gu nnoho ange donu e daa de gau henua gee ma de gau Pohnpei i Pohnpei laa. 

ME: De gau nogo hagahaihegau nei?

HL: Noho donu e hai de hai e daa ai donu gi dulagi gai be go gilaadeu ga nnoho i de henua. Deelaa ai donu huu gai de gau abasasa ga kii laa donu huu i de masaova laa. Ga dugu ange ga kii donu huu ga- gu lava gilaadeu gu hulo. 

ME: Deenei ga dae mai nei gi iainei go gilaadeu ai huu. 

HL: Ou, denga tuulagi o de gau sapaana, ni dangada donu baubau, hagangadimee donu de moouli o tangada. Deenaa e kave ai naa olaadeu dangada ma e tili iho gi honga denga diimaa, e daa ai e dogohia dangada. 

ME: Gai de gau i honga de henua e mmuni i hee? Go hee e hulo i de masaova o de gau sapaana?

HL: I hee i de henua nei? Laa lodo bonga gulu i dua lodo angaihoo, hanu haahine matuaa e maatagu huu, ga hulo donu huu ga ulu ange olaadeu biho gi lote bongaagulu gai olaadeu dae laa. 

ME: E ssula mai donu huu gi tua?

HL: E ulu ange donu huu olaadeu biho ma e tuu ai ma e mmuni.

ME: Aa, de abodonu loo, hagammabu. Aa, kona de hagallongo denga daalanga nei. Gai ni aha e dugu adu maau e hanu aau gai e gaimee ai.

HL: Ou.